Voiko magneettikuvaus paljastaa varhaisen Alzheimerin tai muistioireiden taustalla olevan muun syyn?
Muistin heikkeneminen koskettaa yhä useampaa ikääntyvää suomalaista – joko omakohtaisesti tai läheisen kautta. Kun arjen pienet muistikatkokset lisääntyvät, herää usein kysymys: onko kyse tavanomaisesta ikääntymisestä vai merkki jostain vakavammasta, kuten alkavasta muistisairaudesta?
Aivojen magneettikuvaus osana muistioireiden selvittelyä
Magneettikuvaus ei yksin riitä vielä muistisairauden diagnosointiin, mutta se on tärkeä osa selvittelyä, etenkin kun halutaan sulkea pois muita mahdollisia muistiongelmien aiheuttajia. Kuvantamisella voidaan havaita esimerkiksi:
- Aivokudoksen surkastumaa eli atrofiaa tietyillä aivoalueilla (esim. hippokampus = aivojen muistikeskus)
- Pienten aivoverisuonien muutoksia (ns. valkean aineen muutokset)
- Vanhoja tai hiljattaisia aivoverenvuotoja tai aivoinfarkteja
- Aivokasvaimia tai painetta aiheuttavia rakenteellisia poikkeavuuksia
- Varhaiset muutokset näkyvät tietyillä alueilla
Alzheimerin taudille tyypilliset muutokset aivoissa alkavat usein hippokampuksen ja ohimolohkon alueelta. Nämä voidaan havaita korkearesoluutioisella aivojen magneettikuvauksella jo varhaisessa vaiheessa. Magneettikuvaus ei kuitenkaan yksin tee diagnoosia, vaan se täydentää muita tutkimuksia, kuten neuropsykologisia testejä ja laboratoriokokeita.
Milloin aivojen magneettikuvaus on perusteltu?
Magneettikuvausta suositellaan usein esimerkiksi silloin, kun:
- Muistiongelmat alkavat poikkeuksellisen nuorena (alle 65-vuotiaana)
- Oirekuva on nopeasti etenevä tai epätyypillinen
- Halutaan poissulkea muita syitä, kuten kasvaimia tai verisuoniperäisiä muutoksia, kuten aivovaltimoiden pullistumia tai aivoverisuonten tukkeumia
Yhteenveto
Aivojen magneettikuvaus on turvallinen ja säteetön tutkimus, joka tarjoaa erittäin arvokasta tietoa muistioireiden taustasta. Vaikka se ei yksin riitä vielä Alzheimerin taudin toteamiseen, se auttaa hahmottamaan tilanteen kokonaiskuvaa ja ohjaa jatkotutkimukset oikeaan suuntaan.