Aivoaneurysma – kuinka yleinen se on ja miten se voidaan havaita?

Mikä on aivoaneurysma?

Aivoaneurysma tarkoittaa aivovaltimon seinämän pullistumaa. Se syntyy, kun verisuonen seinämä heikkenee ja siihen muodostuu pieni laajentuma.
Useimmiten aneurysma on pieni eikä aiheuta oireita. Moni ihminen ei tiedä kantavansa aneurysmaa, koska se ei välttämättä vaikuta vointiin millään tavalla.

Tutkimusten perusteella aivovaltimoaneurysmia esiintyy noin 2–3 prosentilla väestöstä, eli muutamalla ihmisellä sadasta voi olla tällainen verisuonimuutos ilman, että se koskaan aiheuttaa oireita.

Kuinka yleisiä aneurysmat ovat Suomessa?

Aivoaneurysmia on tutkittu Suomessa laajasti, ja suomalaisaineisto on ollut kansainvälisesti merkittävää.

Suomessa esiintyy kansainvälisesti verrattuna hieman enemmän aneurysmia sekä niihin liittyviä verenvuotoja. Syitä tähän ei tunneta täysin, mutta mahdollisia selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi:

• geneettiset tekijät
• korkea verenpaine
• tupakointi

Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että tietyissä riskiryhmissä aneurysmia voi esiintyä keskimääräistä enemmän, kuten tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla.

Millaisia oireita aivoaneurysma voi aiheuttaa?

Suurin osa aneurysmista ei aiheuta oireita ja ne löytyvät usein sattumalta kuvantamistutkimuksissa.

Kasvava aneurysma voi joskus aiheuttaa:

• päänsärkyä
• näköhäiriöitä
• kaksoiskuvia
• hermopainetta aiheuttavia oireita

Vakavin tilanne on aneurysman puhkeaminen, joka johtaa aivoverenvuotoon.

Kuinka usein aneurysma puhkeaa?

Vaikka aneurysmia esiintyy väestössä suhteellisen usein, vain pieni osa puhkeaa elämän aikana. Suurin osa aneurysmista pysyy oireettomana koko elämän ajan.
Riski puhkeamiseen riippuu mm. aneurysman koosta, sijainnista ja yksilöllisistä tekijöistä. Tämän vuoksi kaikkia aneurysmamuutoksia ei hoideta, vaan osa jää säännölliseen seurantaan.

Mitkä tekijät lisäävät aivoaneurysman riskiä?

Useat tekijät voivat lisätä aneurysman riskiä:

• korkea verenpaine
• tupakointi
• suvussa esiintyvät aneurysmat
• ikä
• tietyt sidekudossairaudet

Usein aneurysman syntyyn vaikuttaa useiden tekijöiden yhdistelmä, eikä yksittäinen syy ole määrittävä.

Milloin aivojen kuvantamista yleensä harkitaan?

Aivojen kuvantamista voidaan harkita tilanteissa, joissa tarvitaan tarkempaa tietoa oireista tai riskitekijöistä. Useimmiten kuvantamisen tarpeen arvioi lääkäri tapauskohtaisesti.

Tyypillisiä tilanteita ovat:

• pitkittynyt tai poikkeava päänsärky
• näkö- tai tasapainohäiriöt
• hermoston toimintaan liittyvät oireet
• suvussa todetut aneurysmat

Kuvantamista voidaan käyttää myös seurannassa, jos aiemmissa tutkimuksissa on havaittu muutoksia.

Miten aivoaneurysma voidaan havaita?

Nykyisin aneurysmia voidaan tutkia tarkasti magneettikuvauksella (MRI). Magneettikuvaus tarjoaa yksityiskohtaista tietoa aivojen rakenteesta ja verisuonista ilman säteilyä.
Erityisesti magneettiangiografia (MRA) mahdollistaa verisuonten tarkastelun ja voi paljastaa aneurysman koon ja sijainnin.

Kuka arvioi aivojen magneettikuvat?

Aivojen kuvantaminen vaatii erityistä asiantuntemusta. Visio Magneettikuvauksessa neuroradiologi, eli radiologian erikoislääkäri, arvioi aina pään ja aivojen magneettikuvat.
Tämä varmistaa, että kaikki löydökset arvioidaan kokeneen asiantuntijan toimesta.

Mitä tapahtuu, jos aneurysma löytyy?

Löydöksen jälkeen jatkotoimenpiteet riippuvat:

• aneurysman koosta ja sijainnista
• potilaan iästä
• mahdollisista oireista
• muista riskitekijöistä

Useimmat pienet aneurysmat seurataan säännöllisesti kuvantamisen avulla. Joissakin tilanteissa voidaan harkita hoitoa. Jatkohoito suunnitellaan erikoissairaanhoidossa.

Kuvantaminen voi paljastaa myös oireettomia muutoksia

MRI-kuvissa voidaan havaita myös muutoksia, jotka eivät aiheuta oireita, kuten pienet verisuonipoikkeavuudet tai hyvänlaatuiset rakenteelliset löydökset.
Radiologin tehtävänä onkin arvioida löydösten merkitys ja tarvittaessa suositella jatkoselvityksiä.